Pääomarakenne on velan ja/tai oman pääoman määrä, jota yritys käyttää toimintansa ja omaisuuden rahoittamiseen. Tämä antaa vihjeitä siitä, miten yritykset rahoittavat koko toimintaansa ja kasvuaan. Pääomarakenne voi vaikuttaa yrityksen tuottoon sijoittajilleen tai osakkeenomistajilleen. Se voi myös päättää, kokeeko yritys laskua vai pettymystä. Pääomarakenne esitetään yleensä velkaantumisasteena tai velkaantumisasteena omaan pääomaan. Omaa ja vieraan pääomaa käytetään tukemiseen tai rahoitukseen pääomakustannukset, toimintaa, yritysostoja ja erilaisia ​​sijoituksia.

Mikä on pääomarakenne?

Määritelmä: Pääomarakenne on määritelty yrityksen pitkäaikaisen pääoman yhdistelmäksi, joka koostuu velasta ja omasta pääomasta. Tämä on erittäin kestävä rahoitusmuoto, joka tukee yrityksen kasvua ja siihen liittyvää omaisuutta.

Oma pääoma liittyy kalliimpaan ja myös pysyvään pääomanlähteeseen, jolla on suurempi taloudellinen joustavuus. Vaikka velka liittyy halvempaan ja rajoitettuun erääntymisaikaiseen pääomalähteeseen, joka liittyy yrityksen lakisääteiseen velvollisuuteen kiinteään ja luvattuun kassavirtaan ja tarve jälleenrahoittaa jossain vaiheessa tulevaisuudessa tuntemattomalla hinnalla.

Ymmärtäminen. Pääomarakenne

Pääomarakenne voidaan ymmärtää yhdistelmänä pitkäaikaista ja lyhytaikaista velkaa sekä kanta- ja etuosakkeita. Yrityksen pääomarakennetta tarkasteltaessa otetaan huomioon lyhytaikaisen velan suhde pitkäaikaiseen velkaan. Tämä viittaa pääomayhdistelmään, joka sisältää sekoituksen velkaa ja omaa pääomaa. Omalla pääomalla tarkoitetaan tässä yrityksen kanta- ja etuoikeutettuja osakkeita sekä voittovaroja, kun taas velka sisältää tyypillisesti pitkäaikaisen velan, lyhytaikaiset lainat sekä osan lunastettavan etuoikeutetun osakkeen pääomasta ja käyttöleasingsopimuksista.

Merkittäviä mittasuhteita, joita voidaan käyttää pääomarakenteen ymmärtämiseen, ovat velkasuhde, pääomitusaste ja velkaantumisaste. Siksi yksi pääomarakenneanalyysin tärkeimmistä havainnoista on sen kyky osoittaa, kuinka yritys rahoittaa kaiken toimintansa ja kasvunsa. D/E eli velan suhde omaan pääomaan on tehokas määrittämään yrityksen lainanottokäytäntöjen riskialttiutta.

Yrityksen pääomarakenteen kaava

Yrityksen pääomarakenne voidaan ilmaista velalla lisättynä omalla pääomalla.

Pääomarakenne = DO+TSE

Tässä DO tarkoittaa velkaa ja TSE tarkoittaa koko osakepääomaa?

Terminologia. Pääomarakenne

1. Osakepääomamarkkinat

ECM eli osakepääomamarkkinat ovat ”yritysten ja rahoituslaitosten” väliset markkinat, joiden tavoitteena on tehdä rahaa yritykselle.

Pääomarakenteessa oman pääoman ehtoinen rahoitus sisältää kanta- ja etuosakkeet sekä yhtiön voittovarat. Tämä käsitellään sijoitetun pääoman muodossa ja näkyy osakkeenomistajan taseen oman pääoman osassa.

2. Velkapääomamarkkinat. Pääomarakenne

DCM ymmärretään myös korkotuottomarkkinoiksi, joita käytetään velkapapereiden, kuten joukkovelkakirjojen ja lainojen, kauppaan.

Yritykset ja hallitukset käyttävät molempia markkinoita kerätäkseen pitkän aikavälin varoja, joita voidaan käyttää kasvuun tai ylläpitoon.

Kompromissit velan ja oman pääoman välillä

On olemassa lukuisia kompromisseja, joita yritysten on harkittava päättäessään pääomarakenteestaan ​​yritysrahoituksen ja yritysjohtamisen aikana. Katsotaanpa niitäkin -

1. Reilun edut ja haitat

Sillä ei ole korkomaksuja, vaadittuja kiinteitä maksuja (osingot ovat harkinnanvaraisia) eikä eräpäiviä (ei pääoman palautusta).

Tämän lisäksi osakepääomalla on omistus ja määräysvalta liiketoiminnassa, sillä on myös äänioikeus (yleensä) ja sillä on korkeat implisiittiset pääomakustannukset.

Lisäksi korkea tuottoaste (osingot ja pääomavoitot). Osakeomistuksella on myös lopullinen vaatimus yrityksen varoista selvitystilassa ja se tarjoaa maksimaalista toiminnan joustavuutta.

2. Hyödyt ja haitat velkaa. Pääomarakenne

Velka sisältää korkomaksut (yleensä), ja sillä on myös kiinteä takaisinmaksuaikataulu sekä ensisaatavuus yrityksen omaisuuteen selvitystilan sattuessa.

Se edellyttää myös sopimusten noudattamista ja taloudellisen suorituskyvyn indikaattorit . Se sisältää myös rajoituksia toiminnan joustavuudelle, ja sen pääomakustannukset ovat myös alhaisemmat kuin omaan pääomaan.

Velka tarjoaa myös alhaisemman tuottoasteen kuin osakepääoma.

Optimaalinen pääomarakenne

Yrityksen ihanteellinen pääomarakenne määritellään usein vieraan pääoman ja oman pääoman suhteeksi, joka johtaa yrityksen alhaisimpaan painotettuun keskimääräiseen pääomakustannuksiin (WACC). Rakenteen optimoimiseksi yritykset voivat tarjota enemmän velka- tai osakerahastoja.

Saatua uutta pääomaa voidaan käyttää sijoittamiseen uusiin omaisuuseriin tai sillä voidaan ostaa takaisin velkaa/osakkeita, jotka ovat tällä hetkellä jäljellä eräänlaisena pääomapohjan vahvistamisena.

Pääomarakenne toimialoittain

Pääomarakenteet voivat vaihdella merkittävästi eri toimialoilla. Useat suhdannetoimialat, kuten kaivosteollisuus, eivät yleensä sovellu velkaa, koska niiden tulos- tai kassavirtaprofiilit voivat olla epävakaita ja niiden kyky maksaa velkaa on liian haavoittuvainen.

Jotkut muut toimialat, kuten vakuutus- ja pankkiala, ovat erittäin velkaantuneita ja niiden toimintasuunnitelmat vaativat suuria velkoja. Yksityisten yritysten voi olla vaikeampaa käyttää velkaa kuin omaa pääomaa, etenkin pienille yrityksille, joilla on oltava omistajilta henkilökohtainen takuu.

Kuinka pääomasijoitetaan yritys. Pääomarakenne

Jokainen yritys, joka päättää parantaa pääomarakennettaan muuttamalla velkaantumisastettaan, voi tehdä sen kahdella tavalla. Tässä on joitain menetelmiä, joita he voivat kokeilla:

1. Lainan liikkeeseenlasku ja osakkeiden takaisinosto. Pääomarakenne

Tässä yritys lainaa rahaa laskemalla liikkeeseen velkaa ja käyttää sitten kaiken pääoman ostaakseen takaisin osakkeitaan pääomasijoittajilta. Tämä lisää velan määrää ja vähentää taseen oman pääoman määrää.

2. Lainojen liikkeeseenlasku ja suurten osinkojen maksaminen osakesijoittajille

Tässä tapauksessa yritys lainaa rahaa (eli laskee liikkeeseen velkaa) ja voi sitten käyttää sitä kertaluonteisen erikoisosinon maksamiseen, mikä alentaa edelleen oman pääoman arvoa osingon määrällä. Tämä on toinen tapa, jolla voit lisätä velkaa ja pienentää nettovarallisuuttasi.

3. Osakkeiden liikkeeseenlasku ja velan takaisinmaksu. Pääomarakenne

Tässä menetelmässä yritys siirtyy päinvastaiseen suuntaan laskea liikkeeseen osakkeita myymällä uusia osakkeita ja ottaa sitten rahat ja käyttää niitä velkojen maksamiseen.

Miten johtajat tekevät pääomarakennepäätöksiä?

Tämä voidaan tehdä käyttämällä painotettua keskimääräistä pääomakustannusta (WACC).

Laskeakseen WACC:n johtajien on kerrottava kunkin pääomakomponentin kustannukset sen vastaavalla painolla.

Miten analyytikot ja sijoittajat käyttävät pääomarakennetta?

Yritykset, joilla on liikaa velkaa, tulee pitää luottoriskinä. Suuri nettovarallisuus tarkoittaa kuitenkin sitä, että yritys ei hyödynnä kasvumahdollisuuksiaan tai maksaa paljon kuluistaan ​​tai pääomakustannuksistaan.

Valitettavasti et löydä mitään taianomaista velan suhdetta omaan pääomaan, jota voit käyttää oppaana luodaksesi todellisen ihanteellinen pääomarakenteet. Se, mikä luonnehtii oikeaa vieraan ja oman pääoman yhdistelmää, vaihtelee riippuen toimialan tyypistä, jolla yritys toimii, sen kehitysasteen mukaan ja voi myös muuttua ajan myötä ulkoisten korkomuutosten ja sääntely-ympäristön vuoksi.

Mitä mittareita analyytikot ja sijoittajat käyttävät pääomarakenteen arvioinnissa?

Yrityksen pääomarakenteen viisautta voidaan WACC:n ohella käyttää myös useilla muilla tunnusluvuilla. Velkaantumisasteet ovat myös joukko tunnuslukuja, joita käytetään arvioimaan pääomarakennetta, kuten D/E-suhdetta, velkaantumisastetta tai velkasuhdetta.

Korvausteoria. Pääomarakenne

Teoria perustuu analyysiin, jonka mukaan johto voi hallita pääomarakennetta lopullisena tavoitteenaan osakekohtaisen tai osakekohtaisen tuloksen optimointi. Sen vuoden 10 SEC:n sääntö 18b-1982 salli julkisten yritysten ostaa omia osakkeitaan yleisöltä ja yksinkertaistivat rakenteen manipulointia iso alkukirjain. Tämä teoria tarjoaa suuremman määrän testattavia ennusteita.

Ensinnäkin siinä oletettiin, että markkinoiden keskimääräinen tuotto olisi tasapainossa yrityslainojen keskimääräisen markkinakoron kanssa yritysverojen jälkeen, mikä on oikaisu "Fed-mallista". Myöhemmin ennustettiin, että yrityksillä, joilla on korkea arvostussuhde tai alhainen kannattavuus, olisi lähes nollavelkaa, vaikka yritykset, joilla on alhainen arvostussuhde, olisivat enemmän velkaantuneita.

Kun yrityksillä on ainutlaatuinen velan suhde omaan pääomaan, tämä selittää sen, miksi jotkut yritykset käyttävät osinkoja ja toiset eivät. Neljäntenä ennusteena voidaan ymmärtää, että markkinoilla on negatiivinen suhde yritysten suhteellisen hintavaihteluiden ja niiden vipuvaikutuksen välillä.

Johtopäätös!

Kaiken kaikkiaan pääomarakenne viittaa liiketoiminnassa työskentelevän pääoman prosenttiosuuteen tyypeittäin. Yleisesti ottaen pääomarakennetta on kahta tyyppiä: oma pääoma ja lainapääoma.

Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Saldon odotetaan edistävän liiketoiminnan kasvua. Valtava osa onnistunut Corporate Governance ja Governance on luoda pääomarakenne, joka tarjoaa ihanteellisen tasapainon riskien ja tuoton osakkeenomistajille.

Analyytikot, osakkeenomistajat ja sijoittajat tarkastelevat yleensä yrityksen velkaantumisastetta arvioidakseen, onko yritys kannattava sijoitus vai ei. Jos suhdeluku on yli 1,0, yrityksiä rahoitetaan enemmän velalla kuin omalla pääomalla. Toinen pääomarakenteen elementti on käyttöpääoma eli yrityksen käytettävissä oleva kassa.

Käyttöpääoma voidaan tässä ymmärtää yrityksen varojen ja velkojen erotuksena. Yrityksellä, jolla on enemmän velkaa kuin omaa pääomaa, on enemmän velkoja kuin omaisuutta. Yleensä katsotaan riskialttimmaksi sijoittaa eri toimialoille.

 

FAQ. Pääomarakenne.

Pääomarakenne on tapa, jolla yritykset rahoittavat toimintansa erilaisilla pääomatyypeillä, kuten omalla pääomalla ja velalla. Alla on joitain usein kysyttyjä kysymyksiä tästä aiheesta:

  1. Mikä on pääomarakenne?

    • Pääomarakenne heijastaa sitä, mistä lähteistä yritys saa varansa liiketoimintansa rahoittamiseen. Se sisältää oman pääoman (osakkeet) ja lainat (velat).
  2. Mitä komponentteja pääomarakenne sisältää?

    • Pääomarakenteen pääkomponentit ovat oma pääoma (osakkeet, rahastot, voitot) ja velkapääoma (lainavarat, joukkovelkakirjat, lainat).
  3. Mitä eroa on oman pääoman ja vieraan pääoman välillä?

    • Oma pääoma edustaa yrityksen osakkeenomistajien omistamia varoja, kun taas velkapääoma edustaa varoja, joita yritys lainaa muilta (kuten pankeilta tai sijoittajilta).
  4. Miksi yritykset valitsevat tietyn pääomarakenteen?

    • Yritykset valitsevat pääomarakenteensa taloudellisten tavoitteiden, riskien, vieraan pääoman kustannusten ja halutun taloudellisen vipuvaikutuksen perusteella.
  5. Mitkä ovat oman pääoman edut?

    • Oma pääoma tarjoaa yritykselle joustavuutta eikä korkovelvoitteita. Osakkeenomistajat jakavat myös osinkoa yhtiön tuloksesta.
  6. Mitä riskejä lainapääomaan liittyy?

    • Lainattu pääoma sisältää koronmaksu- ja lainan takaisinmaksuvelvollisuuden. Jos yritys ei pysty täyttämään taloudellisia velvoitteitaan, se voi johtaa taloudellisiin ongelmiin.
  7. Mitä on taloudellinen vipuvaikutus?

    • Taloudellinen vipuvaikutus on velkapääoman käyttöä lisäämään vaikutusta yrityksen tulokseen. Tämä voi lisätä pääoman tuottoa, mutta myös lisätä taloudellisia riskejä.
  8. Mitkä tekijät vaikuttavat pääomarakenteen valintaan?

    • Yrityksen pääomarakennepäätökseen voivat vaikuttaa erilaiset tekijät, kuten velkapääoman hinta, markkinaolosuhteet, veronäkökohdat ja taloudelliset tavoitteet.
  9. Miten optimaalinen pääomarakenne arvioidaan?

    • Optimaalinen pääomarakenne riippuu monista tekijöistä ja sitä arvioidaan analysoimalla pääoman hinta, pääoman nykyarvo, rahoitusriskit ja muut parametrit.
  10. Voiko pääomarakenne muuttua ajan myötä?

    • Kyllä, yritykset voivat muuttaa pääomarakennettaan taloudellisen asemansa, tavoitteiden ja ulkoisten markkinaolosuhteiden muutoksista riippuen.

Optimaalisen pääomarakenteen valinta on tärkeä taloudellinen päätös, joka voi vaikuttaa suuresti yrityksen pitkän aikavälin taloudelliseen hyvinvointiin. Se vaatii huolellista analysointia ja eri tekijöiden tasapainottamista.